Pasal 23

1 Kasuatan matu’usla se anggota-anggota Mahkamah Agama, Paulus si limila’: “Heiy patuariku waya, i ka’ayo wia e nendo i yi’i niaku ku tetap matou-tou ampit e nate murni witu en sinaru ni Empung.” 2 Ta’an si Imam wangko’ Ananias si rimeo se tou-tou rimedeiy witu e retan ni Paulus sumepe’ en suma ni Paulus. 3 Mesesuli’ e ni’itu Paulus si limila’ wia nisia: “Empung si laa sumepe’ nikoo, heiy em beton en cinet puti’-puti’! Nikoo koo rimuber wia e nyi’i kaa ma’akimla niaku ni’i ki’it e nukum Taurat, ta’an nikoo koo limangkoiy e nukum Taurat kaa em perentamu o sumepe’ niaku.” 4 Wo se tou-tou himadir witu se limila’: “Nikoo koo masero’ si Imam Wangko’ ni Empung?” 5 Wingkot ni Paulus: “Heiy patuari waya, niaku ku reiy’ mete’u, kaa nisia si Imam Wangko’. Memang neiy i kepatik : Te’a mouw koo lumila’ e lewo’ en tanume siesa tou pa’aka-aka’an ne bangsamu!” 6 Wo karengan nisia si mete’u, kaa se esa nga weteng wia nisea i ti’i se neiy i kaghorem golongan ne tou Saduki wo se esa nga weteng se neiy i kaghorem golongan ne tou Farisi, sia maaleiy witu e Mahkamah Agama i ti’i, pokeiyna : “ Heiy patuariku waya Niaku ku tou Farisi, see’ ne tou Farisi; niaku ku neiy i sarula e Mahkamah i yi’i, karengan niaku ku maarapla eng kato’oran ne tou minate.” 7 Katoroan sia nu limila’ en tuana, o lumentutouw em pinawetengan e nelet ne tou-tou Farisi wo ne tou-tou Saduki wo minawete-wetengouw se tou kelaker i ti’i. 8 Karengan se tou-tou Saduki se limila’la, kaa e reiy’la eng kato’oran wo reiy’la si malaikat ka’apa roh, ta’an se tou-tou Farisi se maakula eng karua-ruana. 9 Takar tu mamuali mouw eng karungkea’an wangko’. Se pirala ahli Taurat wia se golongan Farisi se mineiy waki muka se kasa mapero, pokeiy nea: “Nikeiy keiy kasa reiy’ minatola wo’o sapa en selok wia sitou i yi’i! Wo’o wona’ wawean roh ka’apa malaikat si simusuiyola wia nisia.” 10 Takar tu mamuali mouw em pinawetengan wangko’, i ka’ayo si kepala pasukan si meide’, sawona’ sea laa tumoyak si Paulus. Kaa ni’itu sia merentala se pasukan tumumpame waki wawa’ wo medo si Paulus witu eng keuneran nea wo alin waki markas. 11 Witu e wengi tumodongla nyi’a Tuhan si mineiy rumedeiy witu esa nga wekana wo lumila’ wia nisia: “Ente’enla e natemu, karengan eng kumura koo ampit em berani koo simairi mola en tanume Niaku waki Yerusalem, tuana mouw kangkasi satorona koo mea sumairi waki Roma.” 12 Wo e nendo nu oatouw se tou-tou Yahudi se simiwola komplotan wo se timiwa’ ampit kimutokla en tou, kaa nisea se reiy’ laa kumaan ka’apa kumoo’, nu reiy’ pe’ sea minunu’ si Paulus. 13 Eng kelaker nea se simiwola eng komplotan i ti’i se lumantouwla epat nga pulu’ tou. 14 Nisea se minea wia se imam-imam kepala wo se tu’a-tu’a ne bangsa Yahudi, wo lumila’: “Nikeiy keiy timiwa’ mouw ampit kimutokla en tou, kaa nikeiy keiy reiy’ laa kumaan ka’apa kumoo’, nu reiy’ pe’ keiy munu’ si Paulus. 15 Kaa ni’itu satorona kouw mewali-wali ampit se Mahkamah Agama lumupula wia si kepala pasukan, rio sia sumarula si Paulus kasi wia nikouw, tanu mokan kouw mepeperiksa em perkarana e lebepe’ maato-ato, wo kasuatan e ni’itu keiy timiro’ mouw laa munu’ nisia nu reiy’pe’ sia mina’ayo wia nikouw.” 16 Ta’an si paanaken ni Paulus, si oki’ ni patuarina wewene, si liminga en tanume em pepepontaran i ti’i. Sia meiy waki markas wo si nu ni’iyonanola ghumorem, sia si minaki te’ula wia si Paulus. 17 O laa si Paulus kumeret si meta’asa’an perwira wo lumila’ wia nisia : “ Alinla si oki’ i yi’i wia si kepala pasukan, karengan wawean e wo’o sapa em perlu pakite’unala wia nisia.” 18 Perwira i ti’I si minali nisia wia si kepala pasukan wo lumila’ : “ Paulus si tahanan i ti’i, kimeret niaku wo kumiwee, rio ku mali si taretumou i yi’i wia nikoo, karengan wawean em perlu i pakite’unala wia nikoo.” 19 Takar si kepala pasukan i ti’i si timiboiy e lawas ni taretumou i ti’i, laa o mali nisia witu esa nga weka wo mueiy : “ Sapa re’en em perlu i pakite’umula wia niaku?” 20 Wingkotna : “ Se tou-tou Yahudi se minaesa’anouw meiy mekekiwee wia nikoo, rio wo’odo koo sumarula si Paulus kasi witu e Mahkamah Agama, tanu mokan se Mahkamah i ti’i se pa’ar maka’ato katerangan maka uli-ulit wia nisia. 21 Ta’an te’a mouw koo melelingala nisea, karengan se lumantoula epat nga pulu’ tou wia nisea se timiro’ mouw mepepontar nisia. Nisea se timiwa’ mouw ampit eng kimutok en tou, kaa nisea se reiy’ laa kumaan wo kumoo’, nu reiy’ pe’ sea minunu’ nisia; teakan sea se timiro’ mouw wo ma’ana’la eng kaputusannu.” 22 O laa si kepala pasukan si rimeo si taretumou i ti’i mareng wo minerentala wia nisia : “ Te’a i pakite’ula wia si seiy i te tu’u kangkasi, kaa nikoo koo minakite’u mola eng kapualitan i yi’i wia niaku.” 23 Kamurian si kepala pasukan si kimeret se rua perwira wo lumila’: “I tiro’la rua nga atus perajurit kaa ma’e waki Kaesaria ma’an se pitu nga pulu’ tou mesake-sake kawalo wo se rua nga atus tou maka wengkouw, wo’o wona witu en jam Sembilan wengi i yi’i. 24 I tu’tulla kangkasi se pirala keledai pesakean i wee si Paulus wo alinouw sia ampit e lawir wia si wali em banua Feliks.” 25 Wo nisia si minatikla surat, em pumpunna en tanu en tumodongla: 26 “Tabea waki si Klaudius Lisiaswia si wali em banua Feliks si mulia. 27 Sitou i yi’i si sinikop ne tou-tou Yahudi wo katoroan sea nu mewewunu’ nisia, o ku meiy ampit se pasukan malouw wo mayala nisia, karengan kuliminga, kaa nisia si warganegara Roma. 28 Kaa metete’ula spa e nalasanna sea tumure nisia, niaku ku simarula nisia witu e Mahkamah Agama nea. 29 O kaloo’angku mola, kaa nisia si i pature karengan eng kapualitan-kapualitan e nukum Taurat nea, ta’an e reiy’la teturean, witu e wisa sia waar ukumen paten ka’apa penjaranla. 30 Wia niaku e neiy mouw i pakite’ula, kaa wawean komplotan se mewewunu’ nisia. Kaa ni’itu niaku ku makarengan rimeo mali nisia wia nikoo, kasuatan wia se mature e neiy ku mouw i pakite’ula, kaa nisea se lewo’ sa reiy’ ma’ayola em perkara i ti’i wia nikoo.” 31 O laa se perajurit-perajurit i ti’i se minedola si Paulus e minatoroan ampit e neiy i perentala wia nisea wo mali nisia witu e nedo wengi mea waki Antipatris. 32 Witu e nendo kawo’odoanna sea mayala se tou-tou mesake-sake kawalo wo si Paulus mapawee-weela em pakela-kelangan, wo nisea nuesa se minareng waki markas. 33 I kekeka’ayome waki Kaesaria se tou-tou mesake-sake kawalo i ti’i se mina’ayola en surat i ti’i wia si wali em banua ma’an simarakanla si Paulus wia nisia. 34 Wo sia nu minaca ola en surat i ti’i, si wali em banua i ti’i si minueiyla si Paulus sa waki propinsi wisa re’en e nasalna. Wo katoroan sia nu liminga, kaa si Paulus si waki Kilikia, 35 sia lumila’: “Niaku ku laa meriksa em perkaramu, sa se mature nikoo kangkasi se mina’ayo momi wia e nyi’i.” Laa o sia rumeo taangen si Paulus waki istana ni Herodes.