Pasal 5

1 Wawean siesa tou walina si mekengaran Ananias. Nisia ma’an si ka’awuna Safira se minangker esa nga werot tana’. 2 Ampit eng kete’uan ni ka’awuna sia tumaang e nesa nga weteng witu e wua’ winangkeran i ti’i wo e nesa nga weteng walina e niali wo neiy i reta’la witu en sinaru e ne’a ne rasul-rasul. 3 Ta’an si Petrus si limila’: “ Ananias, ka’a e natemu eng kinuasa’an ni Iblis, i ka’ayo koo timowo mola e Roh Kudus wo timaang e nesa nga weteng witu e wua’ winangkeran en tana’ i ti’i? 4 4Kaurean en tana’ i ti’i reiy’ neiy i wangker, reiy’ ku’a e ni’itu e minena’ kapunya’annu, wo nu neiy mouw i wangker, reiy’ ku’a e wua’na i ti’i e minena’ witu eng kuasamu? Ka’a koo minepa’arlala em pasiwo-siwon i ti’i witu e natemu? Nikoo koo reiy’ timowola sitou, ta’an koo timowola si Empung.” 5 Katoroan nu liminga e lelila’an i ti’i o i karewa mouw si Ananias wo rangkutouw e nyawana. Takar se kasa mouw kineide’an em baya se tou liminga eng kapualitan i ti’i. 6 Laa o meiy mouw se pirala taretumou; sea kumafanla e mayat i ti’i, muleng nyi’a kumaluar wo mea kumuburla nisia. 7 Wo’o wona tiga jam kamurian ghumoremouw si ka’awu ni Ananias, ta’an nisia si reiy’ mete’u sa sapa e minamuali mola. 8 Pokeiy ni Petrus wia nisia : “ I lila’ momi wia niaku, ampit e narga tuana re’en en tana’ i ti’i neiymu i wangker?” Wingkot ni wewene i ti’i : “ E nulit tuana.” 9 Pokeiy ni Petrus : “ Ka’a nikouw nu rua kouw minaesa’an kaa mewewa’awa’la e Roh ni Tuhan? Loo’onouw, se tou-tou se werukan kimuburla si ka’awumu se rimedeiy witu en sinaru em pepalen wo nisea se laa muleng nikoo kangkasi kumaluar.” 10 Laa o i karewa mouw si wewene i ti’i en toro i te ni’itu kangkasi witu en sinaru e ne’a ni Petrus wo rangkutouw e nyawana. Katoroan se taretumou-taretumou i ti’i ghumorem, nisea se minatola nisia si minate mouw, laa o sea muleng nisia kumaluar wo kumuburla nisia witu esa nga weka ni ka’awuna. 11 Takar se kasa kineide’anouw se minapekasa ne jema’at wo em baya ne tou se liminga eng kapualitan i ti’i. 12 Wo kaa en tinuanala ne rasul-rasul eng kelaker eng kowa’ wo e mujizat witu e nelet ne tou kelaker. Em baya se tou ma’eman se reiy’ mena’ maarur witu em Pondol Salomo witu em paasa-asa’an ente’. 13 Se tou-tou walina se reiy’la si berani sumewokla en tou wia nisea. Ta’an nisea se kasa pa’ormaten ne tou laker. 14 Wo makaurela se maka’awesola eng kelaker ne tou ma’eman wia si Tuhan le’os tuama ka’apa tu’u wewene, 15 awes tare nisea se maali se tou rara’an kumaluar, witu e lalan wangko’, wo ghumoleiyla nisea witu e natas en dego-dego wo en tetekelan, rio, sakawisa si Petrus lumangkoiy, ma’anouw tu’u kumura em bayangna en tumena’la si meta’esa’an wia nisea. 16 Wo kangkasi se tou kelaker waki kota-kota kaledong e Yerusalem se mineiy mareo-reok ampit e maali-ali se tou-tou rara’an wo se tou-tou paroungen e roh lewo’. Wo nisea nu waya se line’osla. 17 Kamurianna muleiy mouw si Imam Wangko’ wo se maki’i-ki’it nisia, nyi’a i ti’i se tou-tou waki mazhab Saduki, se mawinta’ karengan nisea se kasa iri ate. 18 Nisea se simikop se rasul-rasul i ti’i, laa o ghumoremla nisea witu eng gorem em penjara kota. 19 Ta’an e nedo wengi siesa malaikat ni Tuhan si minuka’ em pepalen-pepalen em penjara i ti’i wo mali nisea kumaluar, pokeiyna : 20 “ Mea mouw, rumedeiy mouw witu em Bait ni Empung wo i abarola e minapekasa e nuwu’ matou-tou i ti’i wia se tou laker.” 21 Nisea se lale’ witu e nower i ti’i, wo melelaa mouw memo’odo o ghumoremouw sea witu eng gorem em Bait ni Empung, laa o muleiy mawee teturu’ witu. Kasuatan e ni’itu si Imam Wangko’ wo se maki’i-ki’it nisia se rimeo se Mahkamah Agama merur, nyi’a i ti’i se minapekasa majelis tu’a-tu’a ne bangsa Israel, wo nisea se rimeo medo se rasul-rasul i ti’i waki penjara. 22 Ta’an katoroan se pejabat-pejabat mineiy waki penjara, nisea se reiy’ minatola se rasul-rasul i ti’i witu. Laa o sea mareng wo makite’ula, 23 pokeiy nea : “ Nikeiy keiy minatola em penjara eng kinusi’ makale’os wo em baya se pengawal se witu en tampana witu en sinaru em pepalen, ta’an ni’itu nu winuka’ meiy mola, reiy’la siesa tou tu’u si niato meiyla witu eng goremna.” 24 Katoroan si kepala pengawal em Bait ni Empung wo se imam-imam kepala nu liminga e rapot i ti’i, nisea se lieiy wo mawueiy sa sapa e minamuali mola wia se rasul-rasul i ti’i. 25 Ta’an meiy mouw siesa tou matola nisea ampit e nabar : “ Loo’on, se tou-tou neiy mouw i ghorem miouwla witu eng gorem em penjara, se witu eng gorem em Bait ni Empung wo nisea se mawee teturu’ wia se tou kelaker.” 26 Takar mea mouw si kepala pengawal ma’an se tou-touna mea waki Bait ni Empung, laa o medo se rua rasul i ti’i, ta’an reiy’ ampit eng kaketean, karengan nisea se meide’, kaa wo’o wona’ se tou kelaker se lumawala nisea. 27 Nisea se minali sea nu rua wo i sarula sea wia se Mahkamah Agama. Imam Wangko’ si muleiy mawueiyla nisea, 28 pokeiyna : “ Ampit eng kakete keiy mepalouw nikouw mawee teturu’ witu e ngaran i ti’i. Ta’an e kaloo’ala, nikouw kouw minuta mola e Yerusalem ampit en teturu’mu wo nikouw kouw laa mepepesa’anla e raa’ ni Tou i ti’i wia nikeiy.” 29 Ta’an si Petrus wo se rasul-rasul i ti’i se miningkot, pokeiy nea : “ Nikita ta lewo’ sa reiy’ lumantouwla eng kelale’ wia si Empung ta’an wia sitou. 30 30 Empung ni nene moyang ta si timo’orola si Yesus si neiy miouw i sangkongla witu eng kayu salib wo wunu’un niouw. 31 Nisia mouw si neiy mouw i rakekla ni Empung ampit e lawas lele’os-Na mamuali Pa’aka-aka’an wo Lumelawir, rio si Israel si toro makedo’ wo sumungkul em paampungan en dosa. 32 Wo nikeiy mouw keiy sairi waki e reiy’ sa mina’asa wo’o sapa i ti’i, nikeiy wo e Roh Kudus, e neiy karuniala ni Empung wia em baya ne tou se melale’la Nisia.” 33 Liminga e lelila’an i ti’i eng kasa mouw kinatude’an e nate nea wo nisea se mekemaksud mewewunu’ se rasul-rasul i ti’i. 34 Ta’an siesa tou Farisi si witu e Mahkamah Agama i ti’i, si mekengaran Gamaliel, siesa tou ahli Taurat si kasa pa’ormaten ne minapekasa tou kelaker, tumo’or wo makiwee, rio se tou-tou i ti’i i se i reo kumaluar reiy’ ure. 35 Nu reiy’ mouw i tu sia lumila’ witu en sidang : “ Heiy tou-tou Israel, pemili-milingela maka le’o-le’os, sapa e laa pesesiwon niouw wia se tou-tou i yi’i ! 36 Karengan e limangkoiyla si minodol si Teudas, si maaku en touna siesa tou pe’uku-ukumen wo nisia si makapunya wo’o wona’ epat nga atus tou maki’i-ki’it; ta’an nisia si winunu’ wo i ketabuke’isouw se minapekasa ne maki’i-ki’it nisia wo se minare’i. 37 Nu reiy’ mouw nisia, witu e nedo pepatikan se penduduk, modolouw si Yudas, siesa tou Galilea. Sia si kimeong laker tou witu em parontakanna, ta’an nisia kangkasi si minate wo i ketabuke’isouw se minapekasa ne maki’i-ki’it nisia. 38 Kaa ni’itu niaku lumila’me wia nikoo : Te’a mouw mawinta’la wia se tou-tou i yi’i. I waya mola sea, karengan sa e maksud wo em pasiwo-siwon nea e nasalna waki sitou, tantu e laa mare’i, 39 ta’an sa e nasalna waki si Empung, nikouw kouw reiy’ mete’u rume’ila se tou-tou i yi’i; wo’o wona’ kaloo’ala kangkasi ee sangari, kaa nikouw kouw masu’usuk si Empung.” E nge’enge’ i ti’i en sinungkul. 40 Nisea se kimeret se rasul-rasul i ti’i, laa o sumiasa nisea wo mepalouw nisea mawee teturu’ witu e ngaran ni Yesus. Nu reiy’ mouw i tu sea i reta’la. 41 Se rasul-rasul i ti’i se timele’ula en sidang Mahkamah Agama ampit e melaya-laya’, karengan nisea se linoo’ mouw waar peme’itan em pasero’an karengan e Ngaran ni Yesus. 42 Wo susur nendo nisea se mapawee-weela e mawee teturu nea witu em Bait ni Empung wo witu e wale-wale ne tou wo maabarla e Injil en tanume si Yesus Nisia mouw si Mesias.