¹ Meexk'kye xëëw iiteej ka'a paateej ma amaay xeew jiik xeew tuuny ma tsaap keekye kaayteej matiiw ka' meeteej matii jiik taatwkyepy. Mëëyë kutuun tëëjteej meeteej jaaywee teejkye (escribas) na jaa iiteej ni wiinmajeteej maastëëty Jesús niitse tiik ookyeteet. ² Niitse iiteej nyawaany: "Ka'a xeew kyeexs tuunëën niits ka'a jaa'y nya nuuteekyexeety." ³ Na'jeey iiteej Jesús Betania Simón teejeentuum mi puu'tse paamëëj meetëëy ëëpy iiteej. Nya keexj muutsee keexjëë ka'aye weetej kë ëxs tuu'kye tooxj teejkye miinëëy paakoonëë tuu'kye alabastro (poopeey tsaakyupëë tuujtse unkye) mi tsoow nyaxs, miieteej nardo waaxtse naaxs. Ojts taapuuye tuutse unkye niitse ta kuteemëëj Jesús. ⁴ Jeem peen iiteek ampeekmee jeem iiteej nyaajeenyteey: "¿Tiijeexsj niigoo tiik wiintaa kooy?" ⁵ Yaatëëy paakye xuupye tëë jëë jeexëë jiik tooky tuu'weeky muukyepxee denario (meeny Romano miiteej tuuk'kye xeew kiapxe) niitse jeexë jiik mooëëy ayoowee teejky. Niitse iitej wiinkaapxe peetye. ⁹ Niitse Jesús nëëwxeeteej: "Maastuuteej yëë. ¿Tiijeex muuwaan tsuuteej? Jee tooxjteejky ooynyeexj ëëtse tee tuunye. ⁷ Miitse iitmëë xeemeeteej ayoowëë jaa'y, juune miitse tsooteekye niitse miitsee puuteekyeteet Jaats miitse ka'a eetse xeemë meeteet. ⁸ Jee tooxjteejky naateej tuunye tsoom miataakye teej ëetse taaniijaax ku eetse niik ni taajëë. ⁶ Tëëyëë eetsee waanye pu ma'a wenye ooy maatiakye jiik kaapxe tuuk'ky naaxs wiinee, jiik maatiapye niikxee ti tooxjteejky tëë tuunye, niitse jiik jameexteej." ¹⁰ Niitse Judas Iscariote, tuu'ky mi maak meexkye tuumpetejky niikxee ma teety niwiintseen teejtee. Niitse ixaanye tso Jesús kye jaakteej. ¹¹ Ku maatooteej teetey niwiintseen teejteej niitse jootkuutaatëy, niitse nëëjateej meeny mooteepy. Niitse ixtaayaxaay juunye kyemooteej wiintseen tejky Jesús. ¹² Mëëtuukye xeew ma xeew tuunye, ma tsaap kyeky ka meety mi jiik taa tuukyepy, ku borrego ta wiintsejeetë: "Aamaaye xeew tuumpye tejkye waante, ¿maa tseekye ëëtsee niikxe niik nii ojyee auuxëëx niitse kyaate amaaye xeew?" ¹³ Ojtse paakeexs nimeex'ky tuumpye niitse nëëjaëë: "Nëëkteej kaajpy jootme, tuu'kje jaaytejky mi tsiiëëye patseempye je paateetye paanëëkxtëy. ¹⁴ Ma tejkye jeaty, naaxtëëy tiikpye, niitse nëëwteey tejkye wiintseen, "Nëëm jiik ixspëëkpy waanye: 'Maa ëtsee maatakye, ma eetse kaayteey amaaëy xëëm meety tuumpye tejky?'" ¹⁵ Jee tuuk'kye ixeetëëw keexmëë tëëkye matiiw tiik ooyee. Jee jiik niooye keexteey patëj ëëteemëj. ¹⁶ Tuumpe tejkye kaajpye jootme nyekteej; oojtse tuukyejeey paateej tsoom jiik nëëwjaatëej. Niitse amaay xeew auuxeexs tiik ooye aatëëj. ¹⁷ Ku iiteej xeew wiinaaknëë, niitsee meetëëj jaatëëj ni maak meexkye tuumpye tejky. ¹⁸ Ku iiteej kyaaytëëj kaay tyaakye keexs niitse Jesús waanëë: "Tëëyëë ëëtsë waannëë tuukye peenëë eetsëë meety kaypëë jee e'etsë kyee jaaktëëj. ¹⁹ Nituukyeyëë jiik ayoow nya jaawaateej, niitse nyaakye okyexeeteey: "¿Ëëtse jaa wiin?" ²⁰ Jesús atsooj niitse waanëë: "Tw'kye jee ni maajkye meek'kye, pu peemëë tsaap kyeeky ku took eepy ma ëëtse teejxs. ²¹ Ku jaaytejky unkye naa ja niikxe, tsoon ja'ayweety ni kaapxe. Jee, ¡aayëë maatiiw jaaytejky mi kyeyeekpy jaaytejky unkye! Mas oyëë jëëxsye parëj jëë ku niikuunëë jee xsye kya këëxs." ²² Ku iiteej kyääyteej, Jesús tsaapkyeky ko'ony jeeky, niitse kuuniixëë, taatuu aatëëy. Niitse tuumpye mooyëë, waanëë. "Maattëë yaatëë ëëtsëë ni këëxy." ²³ Koonjëëky taa uukye ëëny kuuniixëë, niitse mo'oj keexs, niitsëë taa uu'aatëëy. ²⁴ Jesús waanëë: "Eetsee yaateej nëëpy mi kiipxee kiapxee, ja neepy mi wiitaaxspye parë niituukyeyëë." ²⁵ Teeyatam jats wa'ani, nyuna etsxee kaokunëët uva nee enëëm ku nikx xëëw pa'a ma'am Dios yoyataan. ²⁶ Ku ots tu'ukj ëëy ewtee, ots nyëxta Olivos kyopkexm. ²⁷ Jesús ots nyemxë: "Nitukeeye mits ets xmuakemteetx kexayjep ë jity, 'ku wintsen nye'ektsetsyet nits yoywyakxkextet borrego. ' ²⁸ Ku ets nikx atukyaa puteekj, wintuwekep ets mits ets ama'an Galilea. ²⁹ Pedro ots nemëë, oy nitukeyee yaëkemkektet, ke ëtsna ate'ets. ³⁰ Jesús nyemxe, teeyatam ets wany ixat ux, keenem wyane tsap niäw yaya'ax me'ets oky, tu'wee'tyaa ets mits küënt. ³¹ Ets Pedro atsompitë: "Oye'em ets mits kipx ameetokti kets ets mits ku'ëënt." Nitukeyee na ots wyantame'e. ³² Ya'ata ma'am tu'ukj ity xe'ewa Getsemaní niits Jesús ne'emay tyumpëëtëkj, pookste ya niks ets nukxta'akj. ³³ Paway Pedro, Santiago, me'et Juan, Jesús ots ayo'oaxa'a wyinmayaxay me'ekampë. ³⁴ Jats nyemxatee: "Etsen aawan me'eknäx ayoaxa, kunum oken ya'at tanta ya ets nyakyuniwiyateeta". ³⁵ Jesús wenë nyasyo'ojëy, kuxteenay nits nyukxtaakji ku exa na jeaty, yat ets exa ninex. ³⁶ Wyany: "Abbe, të'ëty tukeye nity mits tsip ka tanxaa yekaämketj ixa'at unkëyeen ke'ts etsë tyuneet mits ëtunëëp." ³⁷ Kuots wyimpity ets ots pa'aty tum ma'atep, ets Pedro nemäy: "Simón ¿ma'apy mits? ¿Ni tukj hora kanyäkyueinyateet eet? ³⁸ Nukxtaktaa nya kyuwiyatatee ets kë takony otpy teketeet yee a'awen yatunwenpy iyeenikëx amu'uks." ³⁹ Atukya'a nukxta'atpa ya nekxjkome, nayëë ayu'ukeepx. ⁴⁰ Atukya'a wyimpitkome ets patkome tumaateep, tikex ku ë wyiny tsyats tsuops ë ity ets kë niawa'ate tso atsompitee. ⁴¹ Kutuwe'ekyaa wyinpity ets nyemxa: "¿Ëm mits ma'ateetste ets pookxateetste? Tyim pyo'okxtee. Te ë hora ya'at. ¡Anxtu'uktee! Ya'at yaytyekunkj teeye yeekeya'aknaa takoywya jä'äy kyeotm." ⁴² Pu'utekjte wen amayan. Axtu'uktee ixa'ana ë winken ma'aty ets këyakwanp. ⁴³ Em ity yakapxokynyep ku etya ja'atj nitu'ukejn ma'aty mima'akmeekstee, judas me'et kawineempye ja'ay tum tsu'uxme'et, kepymye'et te'ety tumpëtekj me'et aywyatejk (escribas) me'et mëaytyekte. ⁴⁴ Ma'aty ity keyakaap te ity tukj ixpa'at myoyë ma'aty ets tsukxp yee ë matstee ets ixity xmeetetet. ⁴⁵ Ku Judas ya'at, etya Jesús ots winkuminë nits nemay, "¡Rabí!," nits ots tsukx. ⁴⁶ Etya ots Jesús nimynta ets matsta. ⁴⁷ Ets nitu'uken ma'aty ity ëm, uty tyu'ux yektsëëxj ëy te'ety tyumpe ets tya'ats witsukäy. ⁴⁸ Jesús nyemxetee: "¿Na ets tex ni minte tsom tu'ukj mä'ätspë tsuxmeet ets ke'py mye'et?" ⁴⁹ Ku ëts ijtyëj tsäptikypyë mi'its ijtëpëj nyëk ixpëktë, ni nit ets mi'its ojts xkämatstë. Äkëjx xäm nah äjtyëj jats näj tyunët tso'om jaywyat ijtyëj. ⁵⁰ Mati'i Jesús jam ijty myë'ët ojts nitykëyë kyakëxtë. ⁵¹ Jesús ijtyëj wäjtyëjk pyäyo'yëj jäyëj ijtëj jäxëk wi'it nätyänipityëtëj, ojtsëj tjämätstë. ⁵² Jamts ojts perë wyit'okyëtänë najts ojts niwa'atsë kye'ekyëj. ⁵³ Jats Jesús ojts te'etyëj tä'änëkxë. Jamtsëj ojts yo'jymyuktë nitukëyë mati'i nimëjtëjk tuntëp, mäjäytyëjktë më'ët jäywyëtëjk. ⁵⁴ Ixyäm Pedro ja kam ijtyëj tpa'äyo'ojyëj ästë te'etyëj tyajkyujkmë ojts nikxy nits ojts tmëtsënë ijx'itpëtëjk mati'i jë'ëm pä'äjy xjamtëj. ⁵⁶ Mäti'i nimëj te'etyëj tumpëj më'ëtëj mati'i myëtumpyë matyajk yijty ijxta'atyëp tsoj tniwampatët Jesús jats ojkën äm tyëkjätët Nikaj ojts tpä'ajtë. ⁵⁵ Nimäy ojts tjäyëkjatë kä'oymyatyäky më'ë Jesús, perë kaj ojts nyäwyätyë tsojämätyäktë. ⁵⁷ Jam mati'i tu'uk jatyëj tenkyuk'eepy, jats kä'oymyätyäky t'yëkjätë më'ët ja wyäntëj. ⁵⁸ Ë'ëts ojts n'amatoy ya'anyë nyëkutäkoywyë etsxyë tsäptëjk mätij këjëm tyëk'oyëtëj, jats kutuwë'ëk xë'ëw ëts nyë koyëkiyojmët. ⁵⁹ Ni nixën myätyäky kyänäwyatyë. ⁶⁰ Nits ojts te'etyëj tyenkyukëj jam itkukmëj, nits ojts Jesús tyëktëjy: "¿Jats mits nitij xkä'ätsojëmpityëj? ¿Tsojixyaj yä'ajytyëjä'äy xäwyä'äntëj jats mits myëktänitijy? ⁶¹ Jats Jesús ämony'ayë ojts tyanyëj nintsoj kyä'ätso'oyëj nits ojts jatukyäjë te'etyëj yëktëkojmyëj: "¿Mits ja Cristo eepyëj, u'unk mä tij kunukxy?" ⁶² Nits ojts Jesús y'atsoyë: "Ëts ja; m'ixtëp mi'its yä'ajtyëjk'unkëj ku nikxy tsënëj äkänyëj pyä'äm kutujkëj nits nikxëj tsapwin myinkojmë yo'otsëj akukmëkj." ⁶³ Nits ojts te'etyëj wyitmo'otsxëj nits wyahnyëj: "¿Xjäkati'ijtjäyëm ë'ë mä ti'i tnijawe'epyëj? ⁶⁴ Tej mi'its xmätowtë tsojkyä'ojtyijy. ¿Tits mtunwampyëj?" Nitukëyë ojts tyëk'okäntëj tsom jexëj pyä'atatyë y'o'okëtëj. ⁶⁵ Jam nitukën ojts nitsujë y'äxäjëtë nits twintsumtë jam tkonx'ojtë nits tnëjmëtë: "¡Mätyä'äk!" Jats nimëjtëjk ojts t'mëtë nits ojts tkox'ooktë. ⁶⁶ Pedro jap'ijtyëj äwatkepyëj takyujkyëpëj, jats ojts nitukën te'etyëj tyumpëj jap pyätyëj. ⁶⁷ Ojts y'ixë ku Pedro jëmpä'äm y'ijtyëj tyanëj xya'amy nits ojts anëkx'atyë jats y'äxtukët, nits nëmxë: "Jam mitsë'ijty xmëtëj Jesús el Nazareno." ⁶⁸ Nits ojts t'ku'ëënyëj: yajnyëj ninkanijäwë ninkawinjawë putij mitsxëj mkapxpyëj nits ojts tëkwinkëjëy nikxy (jam tu'uk jaty naj tjätyë ku tsap në'äw ojts äyäjxy jam tsah mati kaj näj jayëj). ⁶⁹ Ku ojts teetyëj tumpë y'ixëj nits ojts nyëm'äxäjyë ma ti'i y'ijtyëj jam tanë'änäxtep ¡xaj yä'ay tyëjk näyëj jäyëj! ⁷⁰ Jats atukyäje ojts: tku'ëënyëj jatyëj ampyëj, ma ti'i jam tana'apyëj ijtyëj ja ojts nyemxëtë Pedro yëj mits nitukën ku mits nay jam mtso'onyëj Galilea. ⁷¹ Nits ojts tka'ojtyi'äxäjy nits mek ya'anyëj, kaj etsëj yäjtyë jä'äy n'ixëj ma ti'i mi'itys mjäkäpxtëp. ⁷² Nits ojts mumatsk yäjë tsapnë äjwë y'äyäjx. Nits ojts Pedro tjä'äy metsxëj tsoj ijtyëj Jesús nyemxëtë; näy Jam tsäpnë'aw kyä'äyäjxëj matsk yäjë tëj ëts mits wyënëj xku'ë'ënyëj tuwëk yäjë nits ojts äw y'ojtëj tyëjy nits ojts yä'ajxëj.