¹ Ots Jesús mëtt tyumpetëjk jyyatt jaa yawin konytt Jerusalén jäts minttnää Betfage kööp matiwe txëëw Olivo jaats Jesús ttpakex nimääks tyumpetëjk. ² Jawe tnëökjääy nextë mayxaye kaap unk mits muawinkönte ätëtsnëë jääm xpät tüük küüwënëe burro tääk mëëtt yüünk mükäëëtt nits xëkmitt. ³ Küüpëën tktett yäätt naat xätsött wintsën ttëktümnäm nits jää jääy jätty mtääpäkaxtt. ⁴ Yxäm ttë myn jats küytyunëtt tso ots akapspj (profeta) yiän. ⁵ Neëmë Sion nyëxtëk jats taxtutk wintsen myin yüüj nyäx burro ünk këxm chyënë. ⁶ Öts tyumpetëjk nyëxtëë jats tüntt tsö Jesús pyäwänë. ⁷ Tëkmyntt tüük burro üük mëët tyäk nits ots tjë wänt nits Jesús täpëtt. ⁸ Jää nymay jiääy tyiaptäktë jää wiitt tüü ääyj wykpj uts ääyj tëtt jääts ttyäp tëëwë tüüäj. ⁹ Jääts nymäy jääy matiwe ÿtt tüwëktëp awëk matywe payööp kyapx kääkt wyan otk taaxontakja David yüünk künüx ñiax jää mätywë mypj wyntsën xiëpkëxm tää xöntäk mm Dios mätywëjääm tsäpjötm mätywë jäwänë këxm. ¹⁰ Küü Jesús tyekëy Jerusalén tükëëye winmäytt ¿pënë yxätnäytt? ¹¹ Jats nymääyjyääy öts yätsöy nits wyantt yaatt jää Jesús äkäpxp (profeta) Nazaret Galilea. ¹² Ots Jesús tyëkë mää Dios tchiäptëk öts tjuttkex tükëyë matywe ytt juyttëp mätywë työktëp jää Dios chiaptëkm jäts näynäa tytsäpëxkëx kyäywiat maa myënn twinkukontt mëtt jää tchënëwiätt matywe pääk tööttpj. ¹³ Ttëmjääy jäywiëttjäytt ëts nntëkjääxiëw nnüxtäk tëëk nää mits ttëë xyikwimpitnë tsöm mätsp chyënëtyäk. ¹⁴ Ots myntt matywe kää ixtep matywe kää yiöttpj mää tsäptëk nits ots jää tyektsok. ¹⁵ Küöts tëttynywintsën jäts jäpyëtëk ots tyx määtywë ny jünëë kää tünëëpj määtywë ots tyüng nits tmatote küü unäk kyäxkätt jääp tsäptykpy jats wiänöktt täxöntäk David yünk nits öts tämüämpektt. ¹⁶ Nits tnëjätyk mätööpj tsö yäätjääy wiänoktt? Jesús öts ättsöy nyjünëë xkäyxtt küü unäk matywe nä chitsp jääm ttëë ëëy jykpemëë yäwäkääm. ¹⁷ Ots Jesús ttnykëj nits nyix mää mëkääpj txëwë Betania jämts myaktany. ¹⁸ Jokye kuytt wympytt me kääp jöttni nits öts yüüpyätt. ¹⁹ Jaam ytt nyp tsäpxytskëëp tüüäm niyts tänëkxëy kätyy ttëpätyjaay tyëëm yääy jääm ytt nits ots nnëmëë nyjüünëë mkuk tëëm ëñytt jättyëë öts tyëich tsäpxyts këëp. ²⁰ Küü tyumpetëjk ots tyx ateyajatt ots tyäntë nits ots wyäntt ¿tsoyxëë küü tsäpxyts këëp ots jätye tyëx? ²¹ Jesús otx ttaxoy nits ttënëjääy tëynäx ëts mits nëmë, pään jääm jänchyäwën jats wymayn xekj määks kätë, kää jääyë xtüntt txöm ets ttëë ntüny mëëtt tsäpxyts këëp nämë mits yäätt kööpj xëmëtt kääk tëëkë maynyëjotm tünëpj tsänä. ²² Tükëyë pänty mämät öpj nüxtäkn këxm mtëyjäm këx mtsë xëküënttpëktt. ²³ Küü Jesús ots nikx tsäptipp tëëtt nywyntsën mëtt mäjääytyëk matywe jääm kapjott ots jänimit küjäytt tëäwäyn nyts wyäntëj. ¿Tykütükën këxm mits yxänäxtüny jats pën yätt kutukj temoyë? ²⁴ Jesús iatsoompity jets nyëmx äts naina miits nyëktëwant kots xnikapxtët, nits miits n'uatët miti kutuukj këxm äts yaatj tukeyë ntuny. ²⁵ Je Juan nyëpëtën ¿ma jë ity txony tsapjotm okj jaay akuky? Nits ots nyakiëpxëte tum këmyë jets wiante ku nja nemjaayën äätem tsajotm jë nëmtxë wiante ¿Tits ku xkatey jawëty? ²⁶ Kots njanëmjayën yaaytiëëk jië x'atseekatyëm may jaay kom na txye t'ixte Juan nixkëm Dios akapxp. ²⁷ Nits t'atsoompityt Jesús nits tnëmjëty ke ääts nijawë, nits jë naina iatsojëtë jets nyemx naina äts ke nikapxt miti kutuukj kexm äts yaatj tukëyë ntuny. ²⁸ Jets ¿ntso winmaytë? Tuuk yaytiëëkj jaay jem ity nimëtskj iuunk. Jets muttuk tnëmjaay üünkj nëkx ixäm mtuny jem uva kam jotm. ²⁹ Jets iunkj iatsoy kë äts nëkxwany, nits ots winmayëmpity nits nyikx. ³⁰ Jëtsjë jaay t'anëkx aty jatuukj iuunkj nits nainya t'nëmjaay. Jets je iunkj iatsoy nits wiany oy wintsën oy ats nëkxt, nits ke nyikx. ³¹ ¿Matiw unaakj ots tuny tieety txokën? Jets jëtë iatsootë mati mutuukj, Jesús nyëmxëtë tëynyëx äts nwany ku nipëkpëtëëkj jets natiokëpj toxtiëëk tëkëtëp tuwëkp ma Dios mië atën nike miits. ³² Ku Juan miiny ma në tuu maxi tiëywië jets miits ke xtëyjiawëëty; jets nipekpëtëëkj meetj natiokëpj toxtiëëkj jëëts tëyjawëëty nits miits ko na x'ixt nike mwinmayëmpit't ix ookj jets xtëyjiawët't. ³³ Matow jatuuk ixpëëtj: Je ity tuukj yaaytiekj tuukj jaay miti mäwinëx ity kiam jëëts tniipj uva jëts tnikëmwitity. Jets tay tuukj juutj ma jëpj uva piaatst nits tiknioyiaty tuukj tëëkj ma jëpj ix'itptëëkj txënët, nits taanukx mati t'ixitp jë uva. Nits nyikx ja tuukj kaapj. ³⁴ Kots tpaaty jë tiëmp mam uva yikkonmuky nits nitukën tiumpë tanikëx je uva ix itpj. ³⁵ Jets je uva ix itpj tmatstë je tumpëtëëkj jëts tuukjëty tkoxooktë, jëmts miti yikookte nits jëmtsjëmä mati nyaskatst. ³⁶ Nits jattukj yajë je wintsën tja pakëxkomë iëwë tiumpë jawëënë may nikë miti tuwëkpj jets uva ix itpj naina ots tunkomëtë. ³⁷ Kots na, nits jë wintsën ots këm iuunkj tanikex jets wiany: yëtë xwintsëkëtëpyë äts n'uunkj. ³⁸ Jets ku uva ix itpj tixtë je wintsen iuunkj jets nyawianëtë, yaatj kam tmutanwamp minte wën tik ookyën nits nmutanjayën kiam. ³⁹ Nats twitspitsëmt jakëm ma uva kam jemts tyik ooktj. ⁴⁰ Nits ti tiumpj jë uva kam niwintsën ku mintj ¿ntso je tunt je kamtumpëtëëkj? ⁴¹ Nits jaay nyëmxë je yik wintakoypy je kaoy jaay yik xon twentukitakt jets je uva kam tuanukxt winkpë kam yuuwë je yaytieekj jaay miti tkujuytyëpj je uva ku wiënë të tkonmuktë. ⁴² Nits Jesús nyëmxtë "ke miits junë xkapxte ja jaywiët: JË TSA MATI POTSPTËËKJ KIATSOKTJ JËTS IXAM WIMPITY TSA MATI POTX TPAT'TENEEPY YAAT WINTSEN JIE, AJAW ATSEK YE ÄTËM NWINKUKY? ⁴³ Jekex ats miits nemë, jets yik pëkëtj Dios mieätën jets yik motet nax kapj miti tixitp je tëëmj. ⁴⁴ Pon pon takitawëtp yaat tsa tapujëkiëxp tsjë jets pon pon yaat tsa tanuxkiatkëpj yik nak ateptsjë. ⁴⁵ Kots jë teety nyiwintsën teekj mëëtj ixpeky tiëkj tmatootj yatj ixpeetj jë t'ixte ku je ity yiktitëp. ⁴⁶ Jets pän junë jë ity tja matswäntë je nyikëxm. Jëtë atsëk atëp ity may jaay jekex ku ity jaay tixtë tsoom tuuk akapxp.