Pasal 3

MATOU-TOU MEWALI ESA NGA AWU 1 Tuanakan kangkasi nikouw, heiy tu’awewene-tu’awewene, tumu’utukouw wia si tu’atuamamu, rio sa wawean witu e nelet nea se reiy’ lale’ witu e Nuwu’, nisea kangkasi reiy’ ampit e lelila’an se neiy i untungla kaa eng kalakuan ni tu’awewenena, 2 sa sea lumoo’, kumura eng kamurni wo eng kelale’na em patou-touan ni tu’awewene nea i ti’i. 3 E lelo’ormu te’a mouw eng kenaramen lahiriah, nyi’a i ti’i ampit e mengepa-ngepang em bu’uk, mepake lelo’or mas ka’apa ampit mepakela e labung wangun-wangun, 4 ta’an e lelo’ormu nyi’a mouw sitou batinia neiy i kakirong ampit e lelo’or reiy’ mapuneng e nasal waki roh rinda wo e lompon, eng kasa waweean arga witu em beren ni Empung. 5 Karengan tuana mouw eng kenaramenna ne wewene-wewene kudus eng ketareanna masudeiy, nyi’a i ti’i se wewene-wewene minee em paarapen nea wia si Empung; nisea se tu’utuk wia si tu’atuamana, 6 Masuat tanu si Sara si lale’ wia si Abraham wo ngimaranla nisia tuangna. Wo nikouw nyi’a mouw kouw urang-urangna, sa kouw masiwo le’os wo reiy’ meide’la pe’iwetan. 7 Tuanakan kangkasi nikouw, heiy tu’atuama-tu’atuama, tumou mouw sama’ ampit si tu’awewenemu, tanume se kaum lebe lewea! Ormatenola sea tanume si ka’ampit pewaris witu e nupus karunia, nyi’a i ti’i em patou-touan, rio en sesombayangennu te’a ka’ape’an. 8 Wo eng kesampetanna, satorona kouw nu waya kouw esa nga iyon esa nga totor, esa nga pedaman, meupusla se patuari-patuari, tongkoupusen, wo kumeng ate, 9 wo te’a mouw mesesuli’la eng kalewo’an ampit eng kalewo’an ka’apa e na’abuten ampit e na’abuten, ta’an eng kapurikitna, satorona kouw maberkatla, karengan kaa ni’itu mouw kouw kineret, nyi’a i ti’i kaa laa maka’ato em berkat. Karengan: 10 “Seiy si pa’ar meupusla em patou-touan wo pa’ar lumoo’ e nendo-nendo le’os, nisia si lewo’ sa reiy’ tumayur e lila’na witu e lewo’ wo en sumpingna witu e lelila’an-lelila’an mele’ekok. 11 Nisia si lewo’ sa reiy’ ma’akatla e lewo’ wo matuanala e le’os, nisia si lewo’ sa reiy’ sumero em pedamean wo me’inakut maka’atola nyi’a. 12 Karengan em beren ni Tuhan en timuyu wia se tou-tou ulit, wo en talinga-Na witu em paaleiyen nea nu maki tulung, ta’an eng gio ni Tuhan e mapero se tou-tou masiwo lewo’.” 13 Wo seiy ku’a re’en si laa sumiwo lewo’ wia nikouw, sa kouw rajing masiwo le’os? 14 Ta’an ma’anouw tu’u kouw lewo’ sa reiy’ peme’itan kangkasi karengan eng kaulitan, nikouw kouw laa ma’aruiy. Kaa ni’itu te’a mouw i keide’ miouwla sapa neiy i keide’ neala wo te’a mouw meide’. 15 Ta’an kudusenola si Kristus witu e natemu tanume si Tuhan! Wo tumiro-tiro’ mouw witu e reiy’ sa mina’asa nedo kaa laa mewewee pertangongan jawab wia se susur tou makiwee em pertanggongan jawab wia nikouw tanume em paarapen em bia nikoo, ta’an e lewo’ sa reiy’ mouw ampit e rinda wo e normat, 16 wo ampit e nate makauli-ulit murni, rio nisea, se masero’ nikoo karengan em patou-touannu lale’ witu si Kristus, se mineirang karengan en sero’an nea i ti’i. 17 Karengan lebe le’os em peme’itan karengan e masiwo le’os, sa eng kapualitan i ti’i ni’i kepa’arla ni Empung, ta’an i te em peme’itan karengan masiwo lewo’. 18 Karengan kangkasi si Kristus si minate mouw mekasa i wee e reiy’ sa mina’asa dosa ta, Nisia si ulit i wee se tou-tou reiy’ ulit, rio Sia mali nikita wia si Empung; Nisia, si winunu’ mola witu eng ka’ada’anna tanume sitou, ta’an si tino’orola i ki’it e Roh, 19 wo witu e Roh i ti’i kangkasi Nisia si minea mabarla e Injil wia se roh-roh witu eng gorem em penjara, 20 nyi’a i ti’i wia se roh-roh nea se ketareanna witu e nedo si Nuh nu reiy’ lale’ wia si Empung, katoroan si Empung si minena-ena’ ma’ena’ ampit en sabaar witu e nedo si Nuh nu kasuatan matiro’pe’ em bahterana, witu e wisa se toyo’ i te, nyi’a i ti’i se uwalu tou, se linawirla e rano ampuan i ti’i. 21 O kangkasi nikouw en teakan kouw linawirla kaa e na’asarenna, nyi’a iti’i em baptisan – maksudna reiy’ kaa laa meweweresila eng kari’irisan en jasmani, ta’an i te kaa laa mapa’aleiyla e nate nurani le’os wia si Empung – kaa eng kinato’oran ni Yesus Kristus, 22 si rimuber witu esa nga weka lele’os ni Empung, nu reiy’ mouw Nisia nu limongkot waki sorga nu reiy’ mouw ne reiy’ sa mina’asa malaikat, eng kuasa wo eng kaente’an neiy’ i tu’utukla wia–Nisia.